|
Kerromme Teille ensimmäisenä ja ainoana leipomona Suomessa sen, kenen pellolta jauhomme ovat peräisin. Vääksyn Mylly toimittaa meille kaikki ruisjauhot, sekä erikoisjauhot, joita käytämme vaaleissa leivissämme. Meillä on ilo esitellä Teille Vääksyn Myllyn sopimusviljelijöistä Mikko Metsäkangas ja Risto Kailaniemi. He tuottavat miltei kaiken Vääksyn Myllyn rukiin ja takaavat sen, että Vääksyn Mylly saa jauhaa ainoastaan korkealuokkaista ruista. Mikko toimittaa myllylle lisäksi vehnää, kauraa ja ohraa.
Käyttämämme vehnäjauhot tulevat Fazerin myllyltä Lahdesta. Vehnäjauhojen osalta emme saa tietoomme sitä, kenen pellolta milloinkin jauhomme ovat peräisin. Kotimaisuudesta ei kuitenkaan tingitä tässäkään tapauksessa.
|
1. Vilja kylvetään.
2. Vilja kasvaa.
3. Vilja puidaan.
4. Vääksyn mylly jauhaa viljan.
5. Leipurit leipovat leivän.
6. Leipä kuljetetaan tuoreena lähialueen kauppoihin.
7. Ihmiset saavat herkullista ja tuoretta leipää!
|
|
Viljelijät
|
Mikko asustaa perheensä kanssa Vesivehmaalla ja viljelee vajaan 300 hehtaarin peltotiluksia vankalla ammattitaidolla ja lisäksi urakoi erilaisia konetöitä toisillekin tiloille. Talvella miehen pitää kiireisenä auraushommat ja yli 300-päinen sikala. Mikkoa kiinnostavat luonnollisesti isot koneet, jotka pyritään pitämään tiptop-kunnossa. Mikko on Vääksyn Myllyn luottokumppani ja suuren osan joutoajastaan hän käyttää Vääksyn Myllyn ryynikaurojen ja ohrien lajitteluun. Myös Myllyn käyttämä vehnä on peräisin Mikon tiluksilta.
Vapaalla Mikko heittää sukset jalkaan ja lähtee tahkoamaan Jenkkapirtin latuja tai kuskaa perheen vesoja harrastuksiinsa. Maanantairutiineihin kuuluu kuntosalilla käynti ja uutena harrastuksena on vastikään alkanut suunnistus. Vastapainona rankoille duuneille Mikko nauttii hyvästä ruoasta, jonka valmistamisen hän kuitenkin jättää suosiolla muille.
Kysele Mikolta lisää laittamalla s-postia osoitteeseen
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
.
|
|
Mies stetsonin takana on Risto"Sheriffi McCloud", joka asustaa Vesijärven rantamilla Viitailassa. Viljelyhommien lisäksi miehen pitää kiireisenä 60 päinen karja. Isäntä viljelee leipä- ja rehuviljaa noin 100 hehtaarin alalla. Ruis on ollut viljelykasvina jo yli 20 vuotta ja sitä on nykyään viljelyalasta jopa 40 hehtaaria. Sekä syys- että kevätruis viihtyy lähellä Vesijärveä olevilla hietasavimailla erittäin hyvin ja niiden viljelyyn käytetään mahdollsimman vähän torjunta-aineita.
Risto on aina ollut varhaisomaksuja ja nauttii kehittyvästä teknologiasta, joita hän pyrkii käyttämään hyväkseen tilallaan niin paljon kuin mahdollista.
Kysele aiheesta lisää laittamalla sähköpostia osoitteeseen
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
.
|
Vääksyn myllyn mylläri
|
|
Vesa Pelkonen on Vääksyn Myllyn ruis- ja ohramylläri. Ennen mylläriuraa Vesa teki hommia betonialalla lähes 20 vuotta ja tästä johtuen on ehkäpä myllyn vahvin mies, joka tuuraa tarvittaessa myös trukkia. Iso mies vaatii ison miehen eväät; tämä nouseekin usein puheenaiheeksi ruokatauolla mylläreiden kesken. "Mut kun mähän kulutan ja illalla en syö kun ihan vähän jotain pientä," kuuluu myllärin oma mielipide asiasta.
Kulutus ei ole pötypuheita, mies kuntoilee "ihan omaksi iloksi". 300 kilometriä kuukaudessa suksilla tai kävellen on ollut viime aikojen tahti. Ahti on myös Vesan kaveri, jonka anneista jalostetaan huikaisevia kalaherkkuja. Ahti on tullut tutuksi Päijänteen rantamilta, jossa hän perheineen asustaa. Kesäisin Vesa työstää hehtaarin koivikon polttopuiksi omin pienin kätösin. Puutarhan ja kasvimaan hoito tuovat vastapainoa miehekkäille harrastuksille, josta lähiruoan ystävä saa myös murua rinnan alle.
Illan päätteeksi mylläri saattaa myös omistautua television katseluun omalta nojatuoliltaan, joka on pyhä. Vesasta ja muista mylläreistä saa kysellä vaikkapa suoraan myllyltä, tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
|
Miksi kotimaista?
Olemme ylpeitä alkuperästämme, siitä että olemme Suomesta! Koemme velvollisuudeksi tukea suomalaista maanviljelyä, jotta maaseutu voi hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Maaseudun hyvinvointi takaa sen, että saamme leivottavaksi puhdasta ja äärimmäisen pienillä torjunta-ainemäärillä viljeltyä viljaa. Tiesitkö, että Suomen neljä vuodenaikaa takaavat sen, että tuholaisten määrä pysyy pienenä, jolloin torjunta-aineita ei tarvitse käyttää suuria määriä, toisin kuin Euroopassa. Suomalainen vilja on paitsi puhdasta ja miltei luonnonmukaisesti kasvanutta, niin lähellä tuotettuna myös äärimmäisen ekologista.
Olet mitä syöt, mutta tiedätkö mitä syöt? Ruisleipä mielletään usein suomalaiseksi tuotteeksi, mutta tosiasiassa jauhot ovat usein peräisin Baltian maista tai muualta Euroopasta. Meidän mielestämme Teitä pitäisi kiinnostaa, mistä leipänne leivotaan. Jos et halua juoda ruotsalaista maitoa, miksi virolainen leipä kelpaa? Toisin sanoen leivomme arvojemme mukaisesti, Teitä varten!
|
|
